Millaista oli olla mukana Karvoihin katsomassa-kirjassa?
Anne Teijula 
Karvoihin katsomassa" on Leijuva Hiiri -kustantamon ensimmäinen yhteiskirja, täynnä liikuttavia ja riemastuttavia tarinoita lemmikkien maailmasta!
Karvoihin katsomassa – miten kaikki lähti lapasesta (mutta hyvällä tavalla)
Kun päätin perustaa Leijuva Hiiri -kustantamon ja julkaista ensimmäisen yhteiskirjan, ”Karvoihin katsomassa”, olin intoa täynnä mutta samalla hieman kauhuissani. Miten saadaan kasaan monta kirjoittajaa, jotka kaikki löytävät yhteisen sävelen ja saavat tarinansa valmiiksi ajoissa? No, nyt voin sanoa, että saatiin – ja paljon muutakin.
Meidän oma kirjakerho (Zoomin kautta)
Kirjoitusprosessi oli kuin virtuaalinen kirjakerho: tapaamiset joka toinen viikko Zoomissa täyttyivät naurusta, ideoista ja lemmikkitarinoista, jotka liikuttivat ja naurattivat vuoron perään. Osa kirjoittajista oli aktiivisesti mukana alusta asti, ja toiset hyppäsivät kunnolla kyytiin vasta lähempänä deadlinea. Jokaisella oli oma tapansa kirjoittaa, ja se oli osa koko homman viehätystä.
Opin nopeasti, että aikatauluista pitäminen on äärettömän tärkeää, mutta samalla on jätettävä tilaa luovuudelle. Siksi lähdettiin pallottelemaan tekstejä jo hyvissä ajoin, jotta kenenkään ei tarvinnut tuskailla aivan viime metreillä. Ja silti tuskailtiin, mutta se taitaa kuulua pelin henkeen ja jokaiseen deadlineen niin kirjoittaessa kuin muussakin elämässä.
Yllätyksiä ja oppimisen paikkoja
Tämä projekti opetti paljon. Esimerkiksi se, että markkinointiin kannattaa varata aikaa ja resursseja. Teetin 1000 flyeria, jotta kirjoittajat voivat mainostaa kirjaa omille verkostoilleen – ja kyllä niitä jaettiinkin! Silti ymmärsin, että tarvitaan vielä enemmän yhteistä suunnittelua ja tukea tähän puoleen.
Graafikko, taittaja ja kielenhuoltaja tekivät upeaa työtä, vaikka kulut ylittivätkin alkuperäiset odotukset. Mutta kun sain valmiin kirjan käsiini, tiesin, että kaikki oli ollut sen arvoista. Kirjasta tuli kaunis, tyylikäs ja niin sydämeenkäyvä kuin vain lemmikkiaiheinen teos voi olla.
Kirjoittajien kokemukset – miksi tämä oli heille tärkeää
Asiakkaiden palautteet olivat uskomattoman palkitsevia. Moni kertoi, että tämä oli heille ”kerran elämässä” -tilaisuus. Joku oli haaveillut vuosikausia kirjoittamisesta mutta ei ollut tiennyt, mistä aloittaa. Toiselle mahdollisuus kirjoittaa rakkaasta lemmikistä oli niin houkutteleva, että siihen oli vain pakko tarttua. Ja kolmas halusi nimenomaan kehittää kirjallisia taitojaan ja verkostoitua muiden samanhenkisten kanssa.
Yksi kirjoittajista kiteytti prosessin näin:
"Tämä oli loppujen lopuksi todella rentoa. Muut hoitivat raskaan nostelun, ja minä sain keskittyä siihen, mistä nautin eniten: kirjoittamiseen. Kunhan piti kiinni deadlineista, kaikki muu sujui kuin itsestään."
Kirjanjulkkarit – se kruununjalokivi
Kun kirja oli valmis, juhlimme sitä kunnolla. Bistro Pegasuksessa Turussa nautimme hyvää ruokaa, skoolasimme ja jaoimme tarinoita. Oli mahtavaa kuulla, miten ylpeitä kirjoittajat olivat saavutuksestaan. Monet heistä olivat ensikertalaisia, mutta nyt he voivat sanoa olevansa osa julkaistua kirjaa.
Miltä nyt tuntuu?
Vaikka projekti toi mukanaan yllätyksiä ja hetkittäistä kiirettä, olen äärettömän ylpeä ”Karvoihin katsomassa” -kirjasta. Se oli paitsi yhteinen ponnistus, myös osoitus siitä, miten paljon tarinoita meillä kaikilla on kerrottavana. Ensimmäinen kirja oli hieno alku, ja odotan innolla, mitä seuraavat projektit tuovat tullessaan.
Kiitos kaikille, jotka olivat mukana – tehdään tätä uudestaan!
Haluatko hakea mukaan kirjaan? Lue lisää ja tee hakemus: https://www.leijuva.fi/kirjailijaksi